Alue 1 – kuvaus

Alueen synty ja varhaishistoria
Alue tuli haltuumme, kun Antiaistentietä oikaistiin ja jäljelle jäi pieniä maakaistaleita. Tällä kaistaleella oli aiemmin naapurin peltoa ja karjakuja, jota pitkin lehmät kulkivat kesälaitumille ja Pykälistön suolle — suon nimi tulee isän kotipaikasta. Suolle on matkaa noin kilometri.

Ostimme noin 800 neliötä maata yhden euron neliöhintaan. Isän serkunmies Olavi Metsäranta toi useita kuormia multaa suopelloiltaan. Kaivuriyrittäjä Henriksson tasoitti alueen, kokosi mullat kasalle ja levitti ne entisen karjakujan kohdalle. Peltomullan annettiin muhia vuoden, minkä jälkeen se tasoitettiin alueen eteläosaan. Isän hankkimalla uudella jyrsimellä pintakerros pehmennettiin ja nurmikko kylvettiin. Lopuksi alue lanattiin vetämällä perässä lankkua, jonka päällä oli kiviä painona.

Maaperä ja vesitalous
Entisen pellon pohjakerros on sitkeää savea. Tienvarren ojassa kulkee vettä kosteina kesinä, mutta kuivina aikoina oja kuivuu lähes kokonaan. Ojan reuna on paikoin niin pehmeää, että ajettavalla ruohonleikkurilla liikkuminen on hankalaa. Tällä osuudella menestyisivät parhaiten suo- ja vesikasvit.

Kasvihuone ja lammikko
Vuonna 2020 alueen Järvenpääntien puoleiseen laitaan valmistui 12 neliön kasvihuone.

Alueen toinen erikoisuus on lammikko, joka oli alun perin naapurin luvalla kaivettu kasteluvesiläpi. Kaivannon pohjalta löytyi kaivonsilä. Kun Henriksson myöhemmin tasoitti alueen, kaivanto painui lähes umpeen, ja roudan vaikutuksesta reunat valuivat pohjalle. Kuoppa oli savea ja multaa sekoittava mutalammikko, johon ei kannattanut astua.

Kun alue tasoitettiin, sähköyhtiö rakensi uuden 20 kV linjan, jonka tolppa tuli entisen kaivannon viereen. Päätin hyödyntää paikan ja kaivoin kastelulammikon käsin. Kuivina kesinä lammikkoa pystyi syventämään lapionterän verran kerrallaan.

Vuonna 2020, päästyäni eroon sähkölinjasta, naapuri Henri Ranta laajensi ja syvensi lammikkoa. Nyt veden riittävyys kasteluun on huomattavasti parempi.