Olin kumppanini Aunin kanssa vuonna 2005 Madeiralla teemamatkalla, jonka asiantuntijana oli Arno Kasvi. Tuon tutustumisen jälkeen olen pitänyt yhteyttä Arnoon.
Kun Arno kuuli kiinnostuksestani pähkinöihin, puheeksi tuli myös hänen Ruissalon pähkinäpensasistutuksensa. Niiden joukossa oli yksi Arnon toteama erikoisuus. Puu oli alun perin tuotu kasvitieteelliseen puutarhaan turkinpähkinänä, mutta se ei lopulta ollutkaan sitä lajia. Joka kerta, kun olemme käyneet Ruissalossa ja tavanneet Arnon, olemme myös tutkineet kyseistä pensasta.
Arnon mukaan hän ei ole koskaan nähnyt sen kukkivan, mutta se on joka vuosi täynnä pähkinöitä. Rungon hento ja sileä kuori eivät muistuta turkinpähkinää. Lehdet ovat pienemmät kuin euroopanpähkinäpensaalla. Pähkinät eivät ole kovin suuria, mutta niitä on runsaasti. Suojuslehti on iso, mutta ei sarvipähkinän tai turkinpähkinän kaltainen. Arno on lähettänyt pähkinöitä idätettäväksi monena vuonna, mutta tuloksia ei tullut ennen vuotta 2018, jolloin yksi onnistui. Vuonna 2019 sain ison lähetyksen – Arnon viimeisenä vuotena Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan asunnossa.
Pähkinät olivat hyvin tuleentuneita ja itävyys oli hyvä. Suojasin taimet teräsverkoilla lavakauluksissa. Kevätkesällä siirsin taimia ja lisäsin multaa, mutta en huomioinut hiiriä ja oravia. Olin poissa kaksi yötä, ja palatessani huomasin, että noin 30 taimesta vain puolet oli pelastettavissa. Pähkinät olivat kadonneet. Onneksi taimia oli silti paljon. Syksyllä 2020 istutin jo viisi tainta. Kysyin Arnolta, saanko käyttää hänen nimeään taimissa, ja hän antoi luvan. Ensimmäinen onnistunut idätys 2018 sai nimen ’Arno’ 1. Loput 2–5 ovat vuoden 2019 taimia.
Olen huomannut taimien kasvussa, että jo ensimmäisen vuoden versoihin osaan tuli oksia. Paikallista euroopanpähkinäpensasta kasvattavat taimet tekevät yleensä useamman vuoden vain yhtä vartta.
Taimien kasvunopeudessa on eroja. Valitsin istutettaviksi vuoden 2019 kannasta neljä suurinta. Taimet ovat rungoltaan vaaleanvihreitä, mikä saattaa johtua valon vähyydestä, kun pidin ruukut verannalla suojassa oravilta ja hiiriltä.
Taimien suhteen meinasi tulla sekaannus, kun muutin istutussuunnitelmaa enkä merkinnyt sitä ylös. Kolme tainta kuuluikin eri ryhmään: ne ovat Corylus avellana ‑taimia Kirkkonummelta vuodelta 2019. Luetteloa ja numerointia korjattiin salapoliisityön jälkeen. Numerot 120–122 ovat nyt muualla.
Puhuin Arno Kasvin kanssa 21.2.2021 siitä, kuinka hän oli saanut emopuun Ruissaloon. Ilmeni, että kaikki pähkinäpensaat oli hankittu pähkinöinä ja idätetty Ruissalossa. Tämä erikoisyksilö on siis mitä ilmeisimmin hybridi. Jos toinen osapuoli olisi turkinpähkinä, rungon ja kuoren muoto eivät kuitenkaan viittaa siihen.