Tämän mustajalopähkinän pähkinän toi kumppanini Auni Berliinistä vuonna 2018. Pähkinä iti hyvin lavakauluksessa muoviruukussa. Paalujuuristen puiden kasvattamisessa ruukussa on kuitenkin oltava varovainen: juuri kasvaa helposti ruukun pohjareiästä läpi, jolloin taimen irrottaminen voi vaatia jopa ruukun halkaisun.
Sain taimen irrotettua ehjänä, ja se vietti talven 2019 isommassa ruukussa. Keväällä 2020 taimi istutettiin alueelle 4, entisen linjan paikalle tehdylle istutusalueelle. Se sijoittui heti Valko-Venäjän saksanpähkinän jälkeen.
Keväällä 2022 taimi lähti hyvin kasvuun: silmut avautuivat ja kaikki näytti lupaavalta. Heinäkuun alussa lehdet kuitenkin kuihtuivat ja muuttuivat mustiksi. Kova talvi ja pitkä kuivuusjakso olivat ilmeisesti liikaa.
Syksyllä 2022 uusia versoja ei ollut ilmestynyt, ja taimen tilalle istutin Juha Ujulalta syystaimipäivien yhteydessä saadun uuden taimen, joka oli idätetty Joel Rosenbergin pähkinöistä. Uuden taimen numeroksi tuli 150.
Saa nähdä, ehtiikö uusi taimi tuleentua ennen pakkasia. Se on ollut koko kesän kasvihuoneessa.
