Vuosi on ollut monivaiheinen. Puu- ja risuhommat olivat toukokuussa vielä kesken, kun äitini ja minä saimme koronan. Vaikka itse sairausvaihe kesti runsaan viikon, toipuminen vei varmemmin toista kuukautta. Sain kevättöistä tehtyä tärkeimmän vähimmäismäärän: perunat maahan ja kasvihuone istutuskuntoon. Kaikki keväälle tarkoitetut puu- ja pensasistutukset siirtyivät syksylle.
Juha Ujula otti minuun kesällä yhteyttä ja kertoi pähkinäprojektin puitteissa pidettävästä seminaarista, ja kysyi halukkuuttani olla yksi esitelmöitsijöistä. Syyskuussa sain virallisen kutsun ja seminaarin ohjelman. Esitelmäni sisältö.
Paikalla oli myös Puutarha ja kauppa -lehden toimittaja. Sain toimituksesta seminaariartikkelin. Liviassa pidetty seminaari on lisäksi kuvattuna YouTubessa.
Ennen seminaaria ja vielä 21.10.2023 olin jäljessä istutusaikatauluistani, mutta onnistuin juuri ennen pakkasia istuttamaan alakentälle openapuita, jotka oli tarkoitus laittaa jo keväällä. Lisäksi istutin kaikki loput purkeissa olleet pähkinäpensaan taimet vanhan tien varteen ylös, lähinnä alueen 7 tienreunaan.
Pääsiäispajunkissavarvuista juurtuneita pajun oksia istutin kaivon takaisen ylämäen reunaan tarkoituksena lisätä kevätpölyttäjiä alueelle 3.
Pähkinäpensaan taimista on huomattava, että niissä olleet laput olivat haalistuneet tai kadonneet. Ne pystyi lähinnä tunnistamaan kasvutavasta ja mahdollisesti pähkinästä, jos sellainen oli vielä löydettävissä. Maalarinteippi ja kuulakärkikynä eivät siis ole hyvä yhdistelmä, jos nimen pitää näkyä yli vuoden.
Kruununa vuoden 2023 istutuksissa oli Ketlampi-pensaan taivukaskopio, jonka istutin alueelle 4. Onnistuin pitkään yrittämisen jälkeen saamaan kopion Kimmo Kolkan opeilla. Aiemmin luulin onnistuneeni, mutta töpeksin ruukutuksessa: pidin kaksi taimea kasvihuoneessa liian lämpimässä, jolloin heikot juuret eivät kestäneet. Nyt pidin uuden taimen varjossa koko kesän ja annoin juurten vahvistua. Pyrin tulevana kesänä tekemään olosuhteet uusille kopioille.
