Vuosi on ollut joka tavalla varsin erikoinen. Kevät paljasti talven olleen haastava etenkin kasveille, jotka eivät olleet ehtineet tuleentua ajoissa. Jalopähkinähybridi Regia × Nigra menetti edellisen vuoden kasvun, joka kuoli ja kuivui. Onneksi uutta kasvua tuli hyvin tilalle. Pähkinäpensaistakin kuivui oksia. Suurin tuho kohtasi Corylus avellana ’Umbrellaa’, jossa talven lisäksi oli lisäharmiksi lehtipuun koro. Ensin kuivui yksi täysin lehdessä ollut haara, ja sen poistamisen jälkeen alempana rungossa ollut koro kuivatti loput rungosta. Onneksi juurenniskan läheltä alkoi kasvaa punaista uutta vesaa.
Se ongelma, jota manailin jo Livian Pähkinäseminaarissa — että asun Hyvinkäällä ja harrastukseni on suurelta osin Karkkilassa — muuttui, kun ostin kesäkuussa Karkkilasta Nyhkälän tornitalosta asunnon. Muutossa meni koko kesä, ja virallisesti olen ollut karkkilalainen 4.11.2024 lähtien. Muutto vei voimia, ja puutarhaharrastus jäi vähemmälle.
Syyskesästä olin Mustilan taimipäivillä 24.8.2024. Ostin taimia Kimmo Kolkalta ja Suomen Viininkasvattajat ry:ltä sekä sain Juha Ujulalta uuden taimen edellisvuotisen kastanjan tilalle. Edellinen talvi oli kuivattanut koko aiemman rungon maata myöten. Kun menin istuttamaan uutta tainta, ilokseni huomasin, että juuresta oli kasvanut uusi varsi. Nyt linja-alueella on kaksi kastanjan tainta — nähtäväksi jää, miten ne selviävät ensi kesään.
Kimmo Kolkalta ostin Amurin viinin siementaimen ja hänen kehittämänsä keltakukkaisen alppiruusun. Viininkasvattajilta ostin kaksi tainta, jotka pärjäävät ulkosalla. Köynnökset ’Marquetta’ ja ’Sauvignac’ istutettiin mäntymaan lavoihin kuolleiden ’Pinot Noir’ -köynnösten tilalle, samoin kuin Kolkalta ostamani Amurin viini. Juha Ujulan apurilta ostin Vesa Muurisen kantaa olevan Kiinan laikkuköynnöksen, jonka istutin kaivon vieressä olevan lehmuksen alle. Keltakukkainen rodo päätyi muiden rodojen joukkoon alueelle 4.
Heti 27.8.2024 kävimme kumppanini Aunin kanssa Laitilassa Joel Rosenbergin luona katsomassa hänen pähkinäkokeilujaan. Paikalla oli myös Tampereen Puutarhaseuran puheenjohtaja puolisoineen. Sain nähdä Ketlampi‑pähkinäpensaan vartettuna turkinpähkinään — sato oli vielä tallella. Joelilla oli useita ulkomaisia lajikkeita, joissa oli isoja pähkinöitä. Heräsi halu saada niitä tai ainakin pistokkaita.
Vuoden tärkein tapahtuma oli kuitenkin Suomen Pähkinäseuran perustamiskokous Kaisaniemessä 24.11.2024. Kokoukselle varattu aika meni tarkkaan, ja innostunutta puhetta olisi riittänyt vielä tuntikausiksi. Oli hienoa olla mukana tekemässä historiaa. Kokouksessa muokattiin säännöt, talousarvio, toimintasuunnitelma ja sihteeri piti pöytäkirjaa. Seuralle valittiin hallitus, ja Joel Rosenbergistä tuli puheenjohtaja.
Talvi on alkanut poukkoilevana: lunta on tullut parikymmentä senttiä ja sulanut vesisateiden ja lämpöjaksojen myötä. Kasvit, varsinkin vastaistutetut, ovat kovilla.